Boxista löytyy konkreettisia tuntikuvauksia, materiaaleja ja koulu-yritysyhteistyön esimerkkejä yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen.
Kenelle?
Boxin harjoitukset ja materiaalit on suunnattu perusopetukseen ja toiselle asteelle.
Miten?
Boxissa olevien ohjeiden avulla pääset jo pitkälle. Lähimmän YES-keskuksen projektipäällikkö auttaa mielellään
Boxin harjoitukset
***
Minä tulevaisuuden työntekijänä (minun CV ja työpaikkahakemus)
Kohderyhmä
Perusopetuksen yhdeksännen tai kahdeksannen luokan oppilaille, voidaan toteuttaa koko luokalle tai useammalle luokalle massatapahtumana yhtä aikaa esim. koulun juhla- tai liikuntasalissa.
Tarvittavat materiaalit tai yhteistyökumppanit
- sanomalehtiä, työpaikkailmoituksia, papereita, nuorille sopivia CV-pohjia (www.mol.fi), malleja työpaikkahakemuksista
- vapaaehtoinen oppilas, yrittäjä/yrittäjiä, kunnan elinkeinotoimen tai -yhtiön edustaja
- koulun ruokalaan hyvin katettu "busineslounas" toiminnan jälkeen, tässä voidaan tehdä yhteistyötä esim. valinnaisen kotitalousopiskelijaryhmän kanssa keittiön lisäksi
Tavoitteet
- Oppilaat saavat tietoa tämän päivän työelämän haasteista.
- Oppilaat saavat tuntumaa aitoon työhaastattelutilanteeseen ja siinä tarvittaviin papereihin.
- Oppilaat tutustuvat alueen työnantajiin.
- Yrittäjät pääsevät vaikuttamaan käytännön casen kautta koulussa annettuun työelämätietoon.
Sisältö ja menetelmät (mitä ja miten)
- Aloitetaan luokittain luokissa, joissa valmiina työpaikkailmoituksia, malleja CV:stä ja malleja työhakemuksista. Opettaja kertoo lyhyesti, mitä tehdään; on työstää oma CV ja työhakemus työpaikkailmoituksista valittua työpaikkaa varten.
- CV:n ja työhakemuksen teon jälkeen yrittäjä tulee luokkaan tai siirrytään useamman luokan kanssa auditorioon / juhlasaliin.
- Paikalle kutsuttu yrittäjä kertoo tämän päivän työelämän haasteista ja rekrytoinneista
- Kunnan (elinkeino)edustaja käy läpi mielenkiintoisella tavalla alueen elinkeinorakenteen unohtamatta pk-yritysten merkitystä alueelle.
- "Työpaikkahaastattelu": Tilan eteen on tuotu pöytä ja vastakkain 2 tuolia. Vapaaehtoinen oppilas tulee koputtaen tilan ulkopuolelta ja esittäytyy yrittäjälle. Työnhakijaoppilas ja työnantajayrittäjä istuvat alas ja haastattelu alkaa. Muu luokka seuraa ja arvioi haastattelun kulkua. Lopuksi tilannetta käydään yleisön kanssa läpi positiivisessa mielessä ja oppilaat miettivät, miten tehtyä CV:tä tai työhakemusta tulisi täydentää. Opettaja vetää yhteen haastattelutilanteen ja loppukeskustelun.
- "Businesslounas": Paikalla on yrittäjä + kunnan edustaja + luokka. Yrittäjä ruokailee oppilasryhmän kanssa ja pitää yllä keskustelua. Oppilaita voidaan etukäteen valmentaa tilanteeseen ja he voivat miettiä itselleen tärkeitä kysymyksiä, jotka liittyvät heidän tulevaisuuteen ja työelämään. Yrittäjä voi lyhyesti myös kertoa omasta työstään. Lounaalla voidaan keskustella myös vielä haastattelutilanteesta.
Arviointi
Tuokion lopussa ja lounaalla edellä kuvatusti.
***
Kulttuurit kohtaavat
"Maailman talouden muutokset viimeisten vuosikymmenten aikana ovat muokanneet elinkeinoelämää aiempaa kansain-välisemmäksi ja monikulttuurisemmaksi. Globalisoituvissa ympäristöissä moninaisuuden ja erilaisuuden tiedostaminen sekä näiden hallinta ovat menestymisen ehtoja. Maapallois-tuminen on ymmärretty ensisijaisesti taloudellisena kehityksenä."
Kohderyhmä
Koulut ja oppilaitokset, joissa maahanmuuttajia tai vaihto-oppilaita.
Tarvittavat materiaalit tai yhteistyökumppanit
Papereita, kyniä, ohjelmaideoita, kalenteri, toteutuspaikka, yhteistyökumppanit erilaisilta kulttuurialueilta. Toteutuksen tarvikkeet suunnittelun jälkeen erikseen.
Tavoitteet
Koulu- ja opiskelutovereiden sekä itsensä erilaisuuden tietoinen käsittely, tunnustaminen, hyväksyminen, arvostaminen ja kunnioittaminen. Monimuotoisissa yhteisöissä toimiminen, erilaisten kulttuurien ymmärtäminen ja etnisen tasa-arvon edistäminen.
Kielien opiskelun soveltaminen yli oppiainerajojen.
Sisältö ja menetelmät (mitä ja miten)
Kansainvälisyyspäivä: Päivän teema voi olla globaali, keskittyä opiskelijoiden kotimaihin tai valittuun kohdealueeseen, esim. Eurooppaan tai espanjaa puhuvat maat. Päivän voi toteuttaa ryhmä, luokka- tai koulukohtaisesti. Konkreettisena toteutustapana voi olla näyttely luokassa, aulassa tai juhlasalissa tai tapahtuma voidaan toteuttaa myös messumaisesti.
Ohjelmaa
- Karttakuvat ja valokuvat tai lehtijutut
- Puhutut kielet
- Kansallisruoka, maistiaisia
- Pääelinkeinot
- Vähän (kansan)taloudesta
- Business-tavat, esim. miten asioista sovitaan, kuinka muodollista käytös on
- Kohdemaan erikoisia tuotteita esillä, ehkä myynnissä
- Oppilaiden lyhyet esitelmät tai esittelyt näistä asioista
- Muotinäytös ja musiikki
Arviointi
Loppukeskustelussa pohditaan kokemuksia ja mietitään, mitä opittiin.
Millaisellta tuntui työskentely eri maan kansalaisten kanssa ja mitä asioita siinä piti ottaa huomioon?
***
Itseluottamuksen kilpi
Kohderyhmä
Perusopetuksen yläkoulun oppilaat. Aikaa harjoitukseen menee 2-3 h.
Tarvittavat materiaalit tai yhteistyökumppanit
- papereita, kyniä, kertomuksia yrittäjistä tai urheilijoista, YES-luovuuslaatikko, hakaneuloja, joilla saa paperit selkään, pohjapiirros kilvestä, sateenvarjo (sektorit), lippalakki ja sen sektorit
- yrityselämän edustaja, urheilija tai valmentaja
Tavoitteet
- Saada oppilas ymmärtämään sisäisen motivoinnin merkitys vapaa-ajalla ja työelämässä(koulussa).
- Lisätä oppilaan itsetuntemusta ja -luottamusta sekä sisäistä yrittäjyyttä – voin itse vaikuttaa siihen, miten toimin ja miten paljon panostan toimintaani.
Sisältö ja menetelmät (mitä ja miten)
- Alkuverryttely: lämmittelypuheenvuoro "Minä urheilijana, valmentajana tai työnantajana". Aktiivinen urheilija tai valmentaja kertoo harjoittelustaan ja itsensä motivoinnista. Sama pätee myös työelämässä – yrittäjä voi kertoa työntekijöiden motivoimisesta. Tämän jälkeen oppilaat miettivät ryhmissä tai pareittain, mikä heitä motivoi ja miksi.
- Jokainen oppilas kokoaa sateenvarjon sektoreihin papereille asioita, jotka vahvistavat hänen itsetuntemustaan ja -luottamustaan.
Esimerkkejä sektoreista:
- Harrastussektori – mitkä ovat harrastukseni?
- Motivointisektori – mikä motivoi itseäni?
- Hyvä-sektori – missä olen hyvä, esim. joku harrastus?
- Tavoite-sektori – missä haluaisin olla parempi kuin nyt – miten tulen paremmaksi?
- Kaverit-sektori – kaverit kirjoittavat selkään laitettuun lappuun – missä olet heidän mielestään hyvä.
- Haave-sektori – miksi haluaisin tulla – minun haaveeni?
Sektorityöskentelyn jälkeen oppilaat kokoavat sateenvarjon sektoreiden lapuista kilpikonnan kilpeä muistuttavan Itseluottamuksen kilven, jotka käydään niiden valmistuttua läpi ryhmässä tai pareittain.
Arviointi
Loppukeskustelu ja mietintä omien vahvuuksien löytymisen tärkeydestä. Mitä uutta löysin itsestäni? Missä tällaista itsetuntemusta tarvitaan?
***
Kotikunta 1800-luvulla
Kohderyhmä
Tehtävä soveltuu perusopetuksen seitsemännen luokan oppilaille.
Tarvittavat materiaalit tai yhteistyökumppanit
Tietoa kotikunnasta 1800-luvulla hankitaan kirjallisuudesta ja netistä. Tarvikkeina käytetään YES-lluovuuslaatikon materiaaleja. Yhteistyökumppaneita: kaupunginmuseo, maakuntamuseo, kunnanviraston kaavoitusosasto, paikallishistorian kirjoittajat.
Tavoitteet
Oppilaat perehtyvät oman kotipaikkakunnan historiaan ja luovat mielikuvan, miltä paikkakunta on tuolloin näyttänyt. Eri elinkeinot, niiden harjoittaminen, asuminen, yhteiskunnan rakenteet jne. tulevat tätä kautta tutuksi. Oppilaat pohtivat, mikä on muuttunut, miten on päädytty nykyiseen tilanteeseen paikkakunnalla ja mitä on säilynyt ja miksi. Tehtävä opettaa jakamaan vastuuta ja sopimaan asioista.
Sisältö ja menetelmät (mitä ja miten)
Tehtävä toteutetaan pari- tai ryhmätyönä. Hankitaan tietoa, miltä kotipaikkakunta on näyttänyt 1800-luvulla: mitä rakennuksia, mitä ammattiryhmiä, missä tiet ovat kulkeneet jne. Oppilaat tutustuvat myös yleistietoon rakennuksista Suomessa 1800-luvulla: miten eri yhteiskuntaluokat elivät.
Laaditaan luonnos kotipaikkakunnasta hankitun tiedon perusteella. Oppilaat jakavat tehtävät pareille/ryhmille – minkä osan kukin toteuttaa. Rakennetaan pienoismalli tai piirretään karttapiirros, joka esitellään yhteistyökumppaneille. Työhön voidaan liittää kirjallisia tietoiskuja esim. rakennusten asukkaista.
Soveltuu hyvin historian ja kotiseudun tuntemuksen opetukseen. Liittyy myös hyvin kaupunkisuunnittelun ja kädentaitojen opetukseen.
Arviointi
Oppilaat arvioivat oman parinsa/ryhmänsä työskentelyn ja tuloksen, luokka arvioi kokonaisuuden. Yhteistyökumppanit antavat palautteen työn sisällöstä.
***
Vanhasta uutta
Kohderyhmä
Sovellettavissa peruskoulun kaikille luokka-asteille – myös toiselle asteelle.
Oppiaineet ja aihekokonaisuudet
Kädentaitoaineet, ympäristökasvatus, ekologinen ajattelu.
Aihekokonaisuudet: kulutus ja vaikuttaminen.
Tarvittavat materiaalit tai yhteistyökumppanit
- Sakset, liimaa, papereita, YES-luovuuslaatikko, kierrätysmateriaalia (kotoa, kirpputorilta).
- Ekologisuusteemaan liittyvän yrityksen edustaja.
Tavoitteet
Oppilas oppii miettimään uudella tavalla, miten kierrätys toimii tämän päivän yhteiskunnassa. Hän oppii käytännön kautta miettimään materiaalien tehokasta käyttöä ja uusiokäyttöä ja soveltamaan sitä myös yritysideoihin.
Sisältö ja menetelmät (mitä ja miten)
Ekologisuustunnin tai -päivän voi toteuttaa yhdessä paikallisen kierrätyskeskuksen tai -yrityksen kanssa. Päivän aluksi paikalle on järjestetty käytettyä kierrätysmateriaalia. Oppilaat saavat ohjeistuksen suunnitella ja tehdä näistä uusia tuotteita. Uuden tuotteen teema voidaan rajata tai tehtävänanto, "tilaus", voi tulla myös paikalliselta yrittäjältä. Tuotteet voidaan halutessa myös hinnoitella.
Valmistuneista tuotteista laitetaan näyttely koulun käytäville. Mukaan laitetaan hauska kertomus tuotteelle:
- mistä raaka-aineet on saatu
- miten tuote on valmistettu
- mikä sille tulee hinnaksi
- mikä on sen ekologinen jalanjälki.
Arviointi
Keskustellaan oppilaiden kanssa kierrätyksestä ja sen mahdollisuuksista ja siitä, miten ekologisuus vaikuttaa tuotteen haluttavuuteen sekä hintaan. Lopuksi voidaan tehdä kysely tuotteiden mahdollisille ostajille ekologisuuden merkityksestä ostospäätöksessä.
www.yes-keskus.fi